Turu kulttuuripääkaupunkivuare avajaiset ova ens lavvantain ja oon kovaste täsä pähkäilly, et mennäkkö vai eikö mennä, jos menee, ni mite menee ja kenen kaa? Autol ei lähel pääse, bussi maksaa ja jättää aikas kauvas. Yksi en lähe ainaskaa, mut ottaaks mukkaa Mimii, Kössii, Kissii vai Kadii? Näil näkymi säätiarotus lupailee noi kymmenise astet pakkast, eli tää jättää Mimim poijes. Jos jourutaa kävelee keskustast Varvintoril, seisomaa siäl ja kävelee taas takasi, ni se o liijam pitkä ja kylmä Kössil. Jos paikal orotetaa yli 30000 katsojaa, et osa jäis jo kokonas poijes, ku paikal ei enempää päästet, ni Kadi viä siäl toisilt tilaa. Eli jäljel jäi säänkestävä, kannettava karvapallero Kissi. Hyvä, et ov vaihtoehtoi! Saa sit nähä. Pääohjelma ku näkkyy kuulemma MTV3:ltki... Pähkäiltävää kerrakses.
Iltapäivälenkilt ehrittii kottii, ni alko aurinkoki paistelee. Ol kyl nii hankalaa ulkoilla, ettei tosikaa. Polult mettäs jos puttoo, humpsahtaa kakskytsenttii märkää lunt alespäi. Siäl o kyl pito ihan kohtalaine, mut väkisinki tahtoo lunt lipsahrel lahkeist sisäl. Hrrr!
Tiä sit taas o vesipintane jääkenttä. Tänä talven ku ei ol hiakotettukkaa, ni ei ol mittää mikä hoitais tota kitkan hommaa. Slips sinne tänne ja koirakki humpsahteliva välil kyljelles, ku tekivä äkkijarrutuksii, tai sikku hyppäsivä häties hoitelemise jälkkee takasi lumipenkereel tiälle. Hups vaa! Kössi yritti kävel reunavallim pääl, ku sem pinta ol kovettunu, mut ain välil joku tassu humpsahti siit kuarel läpitte ja hyi, kö se näytti tuntuva kurjalt. Sit loppumatkan kipittel nätiste Kissin takan. Kissil on kyl tassuin sellaset lappiot, ettei täl neitosel ollu mittää vaikeuksii pysyy pystys, muil oliki vähä tekemist toisinas.
Sej jälkkee sisäl o toises nilkas tuntunu ain välil astues, niinku olsis piikki tual syväl sisäs. Jotenki taisin jännittää jalkoi vääri. En ite iltapäivälenkil meinannu kerttaakaa mennä nuri, mut kyl sellassii "mamma-askeleit" tul töpötelttyy osa matkast. Välil menee pitkäks aikaa poijes, eikä tunnu vapaast käännettäes mitenkää, mut astuttaes toisinas. Taitaa iltalenkki olla viäl erellistäki köpöttelevämp.
Kissiki siristel silmiäs, ku aurinko näyttäyty.
Putsaskelin sisäkasvei, heitin osam poijes kokonas, ja nappailin pistokkait. Saa nährä, tuleeks näist mittää.
Kirjopeippii, kynttiläliisukkaa, juaruu, pelakuut ja murattii.
Ny sit vihroste pistim poijes ne loppukesäst purkkihi laitetut kasvit ja pesin ton purkin. Se o varsi nätti mum miälest ja näit mialuuste hankin lissää, kuha talous ja tilaisuus antaa myäre.
Tul olkkari ny tyhjemmä näköseks. "Väliseinä" jäi kokonas poijes. Tulipaha tilaa huanekasvikutsui ajatelle. Jos ny saan sinne kettää ees tulemaa... Vähä o ollu vähä ilmottautuneit.
Kommentit