Kiva pikkupakkane ollu koko eilisem päivä. Tehtii piiiitkä iltapäivälenkki koirie kans. Kuljettii Rästäsmäkkee ees-taas ja vähä eksyilinki, ku luulin joltai tiält pääseväni toisel tiäl, mut ei se iha niim mennykkää. Mut ei meil mittää aikatauluu ollu, ni Kössin takii aikas rauhalliseste käpöteltii. Olis pitäny ottaa kamera mukkaa, vaikkei aurinkoist ollukkaa; ol kivoi kynttiläjuttui ihmiste pihoil ja upeit erillaissii lumiukkoi ja -linnoi. Osa ol kyl nii hianoi, et ol pakko olla aikuisten tekemii. Tarttee muistaa ens kerral, ku sinneppäi lähretää.

1295797018_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sevverti sisustelin sit, et laittelin näit huanekasvikutsuilt tullei uussii kasvei paikoilles. Lisäsin liuska-aralian kiinankellon kaveriks. Se o iha siin ruukus mullam pääl vaa kylläki. Samas ruukus o rönsyliljaa ja sit toises ruukus toisel kulmal viirivehkaa. Pimiä paikka täsä ikkunav viäres seinää vaste, mut vähä lamppu auttaa valoj jakamises.

1295797038_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jukkapalmun laiti muitte kasviej joukkoho hyllyköm pääl. Siirsiv vaa peltise kastelukannum poijes. Ruukku o ny viäl aikas ison näköne, mut on tarkotus jossaikohti laittaa tähä samaan ruukkuhu juaruu kans. Saa tehtyy kunno salaojitukse ja uut multtaa. Eiköhä se siit sit.

1295797056_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Täsä saint pauliat, uuret posliinipurkit ja valeakaasia. Näät saiva ny seuraks sen peltikannun toisest paikkaa. Pöytää ei ol kukkaa viäny viäl autotallihi takasi. Se vaatii enerkiapuuskan, ku se täytyy nostaa kaikkie muitte tallis olevie kamoje yli, et sen saa sinne, mihi se kuuluu. Mut eiköhä se täst.

1295797081_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Siin ku puuhailin, ni oliha mul seuraaki. Susu hoiti kynsiäs ja muut sit muutev vaa killittelivä ja ihmettelivä tätä touhuu.

1295797123_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Niinku tällee.

1295797105_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tai tällee. Kissinki pit mahruttaa ittes het mukkaa, ku huamas, et otin kuvii muistaki ku kukkasist! Linssilure, mikä linssilure! :)

Viime viikol jo tapahtu muutama mainittava asia viäl, mist en ol tätä kaikes hössötykses muistanu kertookkaa. Yks iltapäivä meijä lenkil olles pysähty, tai oikkeestas ei pysähtyny, vaa hirasti meijäv vauhtihi, et koko aja kävelttii koirie kans ettippäi kummiski, auto, jos ol naine kuskin. Hää avo ikkunan ja tervehti ja kerto sit, et hänt oikkee naurattaa, ku joka kerta, ku hän ajaa täst käyräkses jonku luan kyläs, ni me kävellää jossai sen reitiv varrel. Meijät kuulemma näkkee hyvi hämärämmäski noitte heijastinliivie ansiost ja hän ain o vaistomaiseste hirastanu ajoo. Mut sit kysy, et ryykääks nää ikinä tiälle, ku hän ei ol sellast nähny. Mä siihe, et se tiär reunas pysymine o mun tehtävä; ja ku koirat siihe opettaa ni kyl ne sen muistava. Joskus voi olla houkutust mennä tiän yli, jos toisel pualel kulkee kaveri tai joku mukava tuttu, mut mä komennan reunaha het - ennenku kukkaa ryykää tiäl. Eli ennakoin. Siihe hää, et häne jo eresmenny koira tykkäs kulkee ain siksakkii tiärreunast toissee ja hän vaa kulki peräs. Läheltpititilanteit sit ol tullukki, et syrämetykytyksii ol saanu, mut onneks mittää kolarii sentäs ei ollu tullu. Mähä en anna koirie mennä siksakkii eres jalkakäytäväl, vaiks siin o isomp houkutus koiril, ku niit hajujälkii yleensä o kappiav väyläm molemmi puali. Hoituu kulku joka taval turvallisemmi, ku pysyy yhrel pualel. Olisha meil varmaa juttuu riittäny vaiks kui, mukku sit ol linkka tulos takkaa, ni ol häne pakko jatkaa matkaa. Ihan ol kiva jutella!

Torstain olin Kadin kaa just kottippäi tulos jatkolenkilt. Siis olin heittäny piänemmät koirat jo sisäl normilenkilt ja tehtii sellane hölkkälenkki erikses. Meijä takkaa tul auto ja miäs tervehti, et ollaanks nähty mustaa labbist missää, ku sellane o pari tuntii ollu karoksis ja joku ol sanonu nähnees sellasen tääl Nousten Kaitaraistentiän tuntumas. Ei ollu kyl osunu silmihi. Jeppe-nimine kaveri ol ja sit kysysi, et onk laittanu nettihi tiatoo katoomisest, ni meinas, et jollei iltaam mennes löyry, ni sit laittava karkulaiset.fiihi. Siit mäki sit tiärän, et jollei ilmotus tuu, o Jeppe kotonas taas, mut jos ilmotus tulee, ni sit ei ol koton ja sitäkaut sit voi ottaa yhteyksiiki, jos koira löytyy. Kysysi sit, et onko Jeppe koiraystävälline, et jos lähren jonku koiran kaa sitä vähä kattomaa ympäristöst, ni meinas, et isompie kans o enste varautunu ollu, mut piänemmist tykkää. No, mähä olin melkkest koton, ni tehtii taas vaihto. Kadi jäi sisäl, pisti Mimil vähä lämmiket pääl, otin herkkuu taskuhu, pannan ja remmin (en huamannu kysyy, et olis Jeppel jo panta vai ei) ja lähettii viäl uut lenkkii tekemää. Kuljettii enste mettäl läpitte ja huureltii Jeppee mennessämme, siit sit Linnamäen asuntoaluee läpi Rästäsmäkkee kohti ja siält sit pellovviärt takasi Kaitaraistentiäl ja sitä pitki kotti. Ei vilaustakaa. Lopult alko olla jo sevverti hämärääki, ettei mustaa koiraa olis huamannukkaa, jos se pysyy paikoillas. Taskulamppuu en tajunnu ottaa mukkaa. Nauratti täsä yks tapahtuma, ku plikka saapu kotti samal, ku oltii Kadin kaa menos kottippäi ja mä kerroin, et musta labbis o karannu, et ei hän sattumalt ol sellast nähny. Ni, hän rupes miättimää, et millane o musta labbis: "Ai, se o sellane keltane..." Heh! Juu, ei siis ollu nähny mittää irtokoirii. :) Ja sit illal kävi karkulaiset.fi:n sivuil monee otteesee, mut ei sinne mittää ilmotust ol tullu. Eli Jeppe sit tais pääst kottiis sentäs.

Ja jos ittelki menee "senat sakasi" välil, ni meneehä ne nuaremmilki. Poika ku kysy plikalt, et mikkä kutsut tääl o ny ollu (ihan ku ei ite olis tiänny, ku sitä varte kanto pöyränki autotallist hurjal vaival sisäl), ni plikka totes pokkan, et "kasvihuanekutsut". Hih! No, eihä siin ol ku piän ero huanekasvikutsuihi. Ja puhuttiiha me kasvihuaneistki kyl! :D

Eiline päivä ol taas pukupäivä. Köökki ol vallattu ompelukoneil, kankail ja sen sellasil. Kyl se tyä vaa eristyy. Koht saa varmaa kuvat. Viäl ei ol iha siiv vaihees. Tukkajuttuiki ollaa miätitty ja eile kokeiltii rullii ekaa kertaa, josko niitte avul saatais ite jottai juhlavamppaa aikaseks. Tää neiti vaa ei tahro ottaa äitis apuu vastaa ja yrittää ite kaik tehä. Jäi vähä latvat riipirrapi, ku niit o vaikkia ite saar rullihi kunnol - ja sellast, mut onha täsä onneks viäl aikkaa.