Sitä sit o yrittäny taas ottaa arjest kii mikreenij jälkkee ja paiskii töit välil.
Saatii ystävä eile aamusel taloho ja sempäiväsem mekkalanha näät koirat ain innostuksissas laittaa pystyy, ku joku tulee. Mut äkkiihä se sit rauhottuuki. Kiärsin taloo vähä sen aikaa, ku viaras ol puhelimes. Kössi otti paikan eteisest, mattom päält, mist näkkee käytännös koko alakerttaha.
Kadi taas seuras tilannet nojatualilt olkkarim pualelt.
Ja Susu nautiskel olostas divaanil.
Syättii aamiaine yhres ystävän kans ja puhuttii kaikemmaailma asioist. Muutama tunti men iha hurahtae. Ol kyl kiva juttu!
Töit sit siihe pääl - osaks olkkaris ja osaks yläkerras kopioit ottamas.
Siin se Susu sit ehti ittes palloks pistää ja tuhina vaa kävi, ku unii nähtii.
Sit jossaivälis Kadi ja Susu tuijotteliva toissii nii, et korvat vaa välil heilusisiva. Yriti saar siit kuvaa, mut sit molemmat rupeski kattomaa, et mitä mää puuhaan.
Siinvälis Mimi ol siirtyny takavviäreisel nojatualil, "tassut solmuhu" -asentoho. Tosin ny ei ollu takas tult, ku pitäs puit hakkee, mukku puitte paikka o iha täyn kaikkee poltettavaa paperii. Niilläki saa takan lämpimäks, mut niist tulee sitä tuhkaa vaa nii mahotom määrä, et sit pitäs valmistautuu siihenki - tyhjäämäl tuhkaämpärii ja sen sellast. Ei vaa ol ollu enerkkiaa siihe rumbaha.
Mustis mennäv viipotti kämppää ympäri sellast vauhtii, ettei siit mustast viirust kuvaa saanu. Kissi sit taas kameran osottaes kohti jähmetty iha liikkumattomaks - hyvä jos ees henkitti lainkkaa. Turkist taas näkkee, et märkkää o ollu ja kikkuraks ulkoilujej jälkkee kuivuu... Ja vettähä se illalki sato oikkee kunnol ja samallaist kelii luvataa vähä ettippäiki.
Illal sit istukselttii veljen kaa, kun hän tul käymää. Hyvii kommenttei anto mun haaveilust, tul viäl lisämahrollisuuksii ja tarkennuskohtii liiketoimintasuunnitelmaha. Kiitos! Jätin jo pankkihi soittopyynnön, ku en saanu kettää suaraa kii (tai siis keskus ei saanu yhristettyy), et siält pitäs jossaivälis joku soittaa, ni saan varat keskusteluaikaa. Jotenki hassuu kyl nykyää, ettei vaa voi men pankkihi ja orottaa vuaroas ja sillee. Buukkaava ne vähäset virkailijas nii täytee sovittui palaverei, etteivä lennost ot asiakkait mihinkää välihi. Ruppee pankiskäymine tulemaa yht hankalaks ku kampaajal käymine, ku mä vaa EN tykkää soittaa ja varat aikaa tällasil asioil. Mut joka tapaukses ol antosa ilta. Oikkiastas koko päivä ol oikkee kiva.
Kommentit