Pääosiha se o menny tyäskennelles, mut piänii pätkii sit jottai muut siin sivus. Viaraitki o käyny, et o ystäviiki tullu täsä kaikem muum pääl tavattuu, mikä o ollu valla ihana juttu. Pakkaaki ite unohtamaa kunnon taukoilut, ni o tullu sit pirettyy kunno nollaamiset välil. Sit o taas pirteemp jatkamaa hommii.
Aamut o ollu aikas vaihtelevii. Toisinas o paistanu aurinko tosi aikaste jo ja toisinas sit o ollu näi sumust (tänä aamun).
Kuulaaks ja aurinkoiseks päiväks se siit sit o avautunu. Maisema ei kovi kesäne ol, mut jotenki toi taivas näyttää silt, niinku olis kuukaure muut kelii erel... Miäli haikaa jo kesää kohti, ni kaikellaissii kummallissii miälleyhtymii voi jostai asioist tulla. Poutapilvethä ny kuuluva kesähä, eikös?
Välil, ku ootin asiakkailt viästii sähköpostil, ni hyppäsi jokase tilaisuure tulle (tulostamise aikan esim.) yläkoneel meilit kattomas. Kissi sitä touhuu seuras sänkympäält. Ny oon nii paljo vaihrellu tyäpistet olkkari, kööki ja yläkerrav välii, et ei jaks tassuttajakkaa koko aja juast peräs.
Ja jos mullaki joskus o ollu paperipainoi (en kyl tiär misä ne ny ova), ni mappipaino ainaski toimii! ;D Taik taitaa kyl olla mappivahti, paremminki. Nykku otin pöytäliinan poijes pöyrält, ni lasipinta o nii kylmä Susum miälest, et mapim pääl o kivamp istuksii.
Aiva ihana koiraesitys löyty feissarist. Pikkune koira soittaa ja laulaa. =D
Kadiha tul het plikan huaneest kans kattomaa, et mikä o meininki ja kuka tuli kylää. Tunnisti kyl, et koneest ääni tul, mut ei oikkee ymmärtäny, mite sinne o joku koira saatu mahtumaa. Seiso päätäs kallistelle koko esitykse aja ovensuus.
Mimi taas katto mua, et mitä kummaa ulinaa mä ny yhtäkkii rupesim pitämää. :D
Ja sit sain vähä laitettuu pikkutaimii omii isomppii purkkeihis. Alkaa tila vauhril kasvihuaneis täyttymää. Huamasin, et tähänki olisis nii näppärää saar joku tyäskentelyvalo, ku ei pakkaa päiväl olemaa aikaa touhut näitte kans, ku olisis tarppeeks valosaa. Mut eipä tän hetken takii viitti ruvet mittää virityksii sen suhtee tekemää. Pärjätää sil, mitä meil ny annetaa.
Sevverti tul kellaris käyres havainnoittuu ympäristöö, et isännä perustuskattelu ol kyl melkose summittaine, ku siä o hyvinki sormemmentävii rakoi sellasis paikois, misä jo ollaa yritetty perustust paikat aikasemminki. Ei kiva!
Et juupa-joopa! :/
Ja kellarin katto o selväste kans laskenu. Tukipalkki o pintees yhre lankum pääs. Mitä liä tapahtuva, jos tää täst poijes paikaltas lipsahtais? Siis niinku lankun katketes esim.? Eipä huvita miälikuvitel kaikkii kamalii vaihtoehtoi, mikkä vilahtelee näi enstevaikutelmalt miäles... *huoh*
Juu, ettei ne olkkarin seinärepeämät ihav vaa muutev vaa ol sinne ilmestyny. Jottai o tapahtunu...
Mut ettei jottai ikävää ni jottai hyvääki. Kellaris o selväste ulkolämpötilaa lämpimämppää, siäl o iha raikas tuaksu, et mittää selvästhavaittavaa homet ei ainaskaa ol ja nii sekä lattia- et seinäpinnat ova kuivii. Kuha ny saatais talo pysymää paikoillas, ni voitais oikeest ruvet täst rakentelee meil sellast kellarii, misä vois jottai talvisäilöökki. Sitä orotelles!
Kommentit