Se ol varsi kaunis ja aurinkoine päivä, pikkupakkast ja hippase plussanki pualel päiväsaikaa. Olis kiva keli ollu tehrä vaiks piremppiiki lenkkei, mut ei nyv vaa ehtiny. Tosin ylimäärässii lenkkei tein, ku ol viarait tulos sillee, etten ollu varma, et ehrinks normaalii aikaa iltapäiväl koirie kaa ulos.
Kadi kurkki aamusti plikan huaneest, et "oliks se laaseri vai ei?" No, ei se ollu, ku vaa heijastus ohimenevä auton klasist, mikä vilahti meijä huanee seinäl. =D Tarkka neiti kummiski.
Aamulenki ja ruuvaj jälkkee oliki hyvää aikaa ottaa sit taas tirsoi sil välil, ku mä kävi imurin kaa kämppää läpitte. Alkaa Kadin turkkiki tiätämää, et kevättä kohti mennää, ku o alkanu taas "pöliseen" oikkee urakal.
Kissiki sai ittes melkkes sääryllise näköseks pitämäl ruskeet tassus muun turki al piilos. ;D Fiksu!
Mimim matka nojatualin nojalt ales keskeyty jostai syyst ja siinähä sit istuksi hassus asennos jonki aikaaki.
Sevverti kauva, et alko jo touhu haukotuttaanki.
Siirty siit sit aurinkopaikkaa nukkumaa.
Viäläki näit patalappui, eli patiksii, niinku plokikaverini Ofelia keksi näit kutsuu, syntyy erelles. Kiältämät alkaa ykstotiseks käymää ja kyllästys kolkuttaa jo iha oven takan, mukku mä en periks anna, jos oon jottai päättäny. Viäl o jämälankaa, ni ne yksinkertasest täytyy saar poijes. EN lait niit enää takasi muitte lankojej joukkoho. Eiköhä tää täst pia lopu.
Viarait sain, usseempaa kerttaa päiväm mittaa ja sain näit aiva ihanii tulppaaneit syränvaasin kera päivii piristämähä! Kiitos!
Sit se toiveajatteluosuus... Ku en ol mittää kunno tellinkei taimil saanu, ni päätin, et joka tapaukses yritän näil muv vermeil. Men sit syteen tai saveen tai ainaski mullat pitki olkkaril lattiaa, ni silti. Vaihtoehtoi riittää!
Tarkastajaha siin paikal sit het. Yks niist, joitte poskii yleensä kaik sisäl kasvatetut taimet menevä, kuha suaja taimie päält häipyy. Ja huamasin, et johonki o hävinny toise minikasvihuaneen kansiki. Sitä vaa ei ol missää. :/ Tää homma voiki loppuu jopa aikasemmi ku mää aattelinkaa.
Pikkujakkaroit pari kipalet olkkarii ja taimilaatikot sit niittem pääl. No, kaks vaa mahtu, et viäl tarttis keksii jottai tol mustal. Jottai kasteluvaraks alle kans. Viäl oon ison kysymysmerkkin, mut josko täsä joku ireampoikane tupsahtais miälee jossaikohti. Täsä maaliskuul loppupualel pitäs saar siämenii multaha, et pikkase o aikaa viäl.
Ny ovat tällinkit paikallas, et tassuttajat tottuva niitte olemasoloho ja hetihä siält sai hussuttaa enste kissat poijes (jokapaikantarkastajat) ja siv viäl Kissin ja Kössin sej jälkkee. Täytynee jossaikohti toi divaanin palli siirtää kans poijes, ettei houkutus käy liija suureks. Kylhä se "ruaho" tuntuu koirilki kelppaava...
Kössi ainaski ol tosi tarkkan, ku seuras mitä mää siin eres takasi meen. Hain taimilootat, jakkarat, siämenet, mullat... Ku ei käret riittäny kaikkeen yhrel kerttaa.
Tarppeeks mont kerttaa ku hussuttel, ni kissatki sit luapuva ja menivä yläkerttaa nukkumaa. =D
Kommentit