Täsä se aika humpsahtaa, vaikkei mittää erityist touhuukkaa. Ennätysmäärä tullu kattottuu telkkaa - samal ku ov virkkaillu.
Ja puhelimeski o tullu oleiltuu. Kissi kummastel, et mitä mää - taas! - yksiksen höpiskelen. =P
Mimiki tarkkaili, et jos tää höpöttely vaiks tiätäis jottai kivaa myähemmi. Temputteluu, ylimääräist lenkkii, jonnekki lähtemist - tai jottai. Ei se kyl tiänny, ku vet sato, ni ei ollu intoo ees ajatel ylimääräst olemist ulkosal.
Ja pari yällistki kauhuleffaa oon kattonu yksiksen olkkaris. Tai siis onha näit karvassii kavereit ollu seuran, mut eivä ne sitä elokuvaa ol kattonu. Ja varsi 'kivalt' tuntu, ku yhre karmeen elokuva aikan huamasin, ku Mustis tuijotti katorrajaha mum pään yläpualel räpyttämät silmiäs piiiiiitkii aikoihi. Ei reakoinu ees omaan nimeen - yritin. Samas asennos ol, vaiks käväsi köökist kameran hakemas, et sain kuvan otettuu. Se ol vähä kammottavaa... Kissat ja koirat välil tuijotteleva jottai kohtaa ja keskittyvä siihe iha täysil. Joskus yksikses, joskus usseemp yhtaikaa samaan kohtaha. Et jottai siält kuuluu (tai näkkyy) heil.
Vaihtelevii kelei o pitäny. Satanu...
... paistanu...
... sumutellu...
... ja kaikkee näit vuarotelle. Pihal o ruaho märkkää, ettei oo voinu ruahoo leikat ja muutenki nii kosteet, et piäniki touhuilu saa hiem pintaha. Tosin rikkaruahoi oon kyl kukkapenkeist ja pellolt napsinu, mut siihe se sit onki jääny.
Sopivii kauhuelokkuvankatteluöitki o ollu, ku iso kuu o taivaal möllöttäny. Hurjav vaikkia - erelles - kuvattava vaa o.
Lehtosinilatva jatkaa kukkimistas kauniina.
Siin viäres sormustinkukat alkava avat nuppujas pikkuhiljaa.
Tarhapäivälliljoiski alkaa kukat aukeemaa. Nykku voikukkie kukinta o ohitte, näät keltaset ovakkyl melkossii piristäjii kukkapenkis taas!
Punane päivänsini o kans alkamas kukkimaa. Yhtää avautunut ei viäl ollu - ei ainaskaa ennenku sare taas alko. Eiköhä niistäki jonku kuvav viäl ehri nappaamaa, jossaikohti.
Sinissii sit o enempi. Vaiks päivänsinen kukka kestää vaa yhrem päivä, ni ehtii se sarekuurois silti jo vaurioitumaa. Osin kyl iha kauniistekki sentäs.
Ruahosipuli kaunistaa peltoo ainoon kukkijan tälhetkel.
Vähä kävin napsimas noit korkkiamppii rikkaruahoi (puit, timoteit ja koiramputkii) lupiinipellolt poijes, ni het tuliva kukkaset paremmi esil. Vaiks tiäl kulkijoil tää pelto onki jo liija kaukan, ni terassilt tähä näkkee ihav valla mainioste.
Etuterrassilt kukkaloistoo kans vähä tähä loppuhu.
Ei näihi kyl koskaa kyllästy. Enemp saisis olla, jos vaa löytyisis sopivaa paikkaa. :)
Lämpimämppää suuntaha ollaa vissii keliem pualest taas menos, vaiks mä kyl tykkäisisinki, et tulis vet säännölliseste taivaalt, ni ei tarttis itte kastel näit pihan kasvei.
Kommentit