Joha sitä o menny aikkaa ja enerkkiaa ton teltan valmistelus sekä ihmiste, et tassuttelijoitte käyttöhö, ku ei ollu tarkkaa aikaa, mite kauva siäl pittää 'piilotel' talon kurkihirre ja muitte notkahtaneitte hirsie tunkkauste ja tukemiste takii.
Äkkii saattii oleskelutila 'kotosan' oloseks. =D Pit saar lämmiket mukkaa kylmän keliv varal, mitä välil ennustelttii täl päiväl, paperii, roskis, kippoo ja kappoo ja kaffelii, kenkii, takkei ja lakkei, koirie kupit ja ruuvat, kissoje naksut... Ja sit tänä aamun viäl termarihi kaffetta keittämää ja aamiaistarpeet kippoihi, ku jääkaappii ei ol. Kylmälaukku olis ollu, mukku meil o yks kylmäkalle menny jotenki rikki, et se vuataa sitä valkost nestet ulos ja mä en sitä halunnu sinne kangaskassihi saar, ku sit sitä ei olis saanu siält mitenkää näppäräste poijes. Ja vuatavaa ei ny erot, ku seki o pakastunu ja jäätyny. Noh, saattii me syäräksemme ilmanki. Termarikippos ol sevverti maitoo, et se riitti. Tiatsikatki pit saar turvaha, ettei vaa tipu mistää, ku talo rempas tärrää.
Remppamiäs tuliki just sopivaste, ku oltii koirie kans lenkil lährös. Mä olin hussuttanu moksut jo ulos ja saiva kissat kyytihis. Mustis se kaikkeist pelokkain moisest puuhast ol, ku ei muutenkaa ulkonolost paljookaa perusta. Koirat olivakki taas iha innoissas, ku ei mentykkää sisäl lenkij jälkkee. Tosin tarkkoi oliva, ku en ollu antanu ruakkaa viäl.
Nii aikane herätys kesäajaks ol, et osa nuarisost sit otti tirsat. Mikäs sitä ny, ku ei ol liija lämmint, muttei kylmääkää - ja tilaaki o.
Toises makkaris luettii ja viihrytettii kissoi. :)
Tarkkan koirat enste kattova, et mitä miähet puuhasiva, mut kyllästysivä siihe sit aikanas. Ei mittää herkkuu ollu matkal heijä suuntaha, ei ees huamioo.
Syärää siv vaiks muurahaissii...
Tai touhutaa jottai muut.
Ruakailuj jälkkee Kissi käväs tarkistamas kaikkie keppuje paikat, et jos vaiks joku nappula olisis jääny jäljel viäl.
Mut eihä paljo mittää löytyny. Varjos ol kivamp olla muutenki. Kyl se aurinko vaa sevverti kuumaste paistel. Onneks välil pilviverhon takkaa kummiski. Plikka opiskel saksaa siin pöyrä äärel yksikses. Tyät teettää, et o kirjotusvalmis sit syksyl. :)
Joka tapaukses viileel nurmel ol kiva köllii.
Ja vanhuksekki käväsivä pikimite. Eivä voineet pysähtyy piremmäks aikkaa, ku heil ol kissa mukan. Mut kiva ku käväsivä!
Sit Mimiki pääs kissoje seuraks vähäks aikkaa.
Mustis ol jo sellane, et mää voisisi kyl jo men kotti nukkumaa...
Siirryttii sit toviks terassil.
Tän takii. Poika innostu leikkaamaa ruahot täst koira-aitauksestki. Se tuntuu oleva se osa pihaa, mikä kasvaa kaikkein nopeite ain.
Ja täst tul miälee, et tavallasha toi teltta onki minimuatosen sama ku meijä torppa. Kaks makkarii, niinku torpaski, moksuil kummallekki omas ja sit loput yhteist tilaa. Varsi näppärä vekotin kyl. Kaikellaist piänt kulumaa ja reikää ja poikkinaist juttuu alkaa jo olemaa, et tairetaa vaa pitää tää ny täsä kasas nii kauva ku se kasas suastuu pysymää. Kaks lumist ja kosteet talvee o tehny tehtäväs, et vois olla, jos tota lähtis tost purkamaa, et kangas tai saumat ei enää sitä rumbaa kest. Pitänee tähä miättii jottai piänt huvimajaa myähemmiks ajoiks. Joku varjopaikka koira-aitauksee joka tapaukses tarvittais.
Salaatit terassil kans rehottava. Ollaa jo muutamii salaattiannoksii näist saatu - ja lisää tullaa saamaa. Kadin tassuki näköjäs osunu kuvaha. ;)
Tomaatikki kasvaa-rehottava. Koht saaraa punaposkissii 'omast maast'. =D
Isoi palluroit ojjo punastumist orottamas. Vaiks o satanukki, ni näit o täytyny käyr erikses kastelemas, ku kert o katto päämpääl. Mut sevverti kosteet kelit o ollu, et onneks ei kuivu iha hetkes sentäs.
Sateitte takii o pehmusteet ollu sisäl ja otiv vaa nyttekki kissoje varjostamist varte pari ulos. Miähet olivakki siin just sisäl kattomas, mite lattia o noussu ja tukevoitunu. Kylhä se lisätukemine vaa auttaa. :) Betoniperustus pittää viäl tän kesän aikan kellarihi tehrä, et sit ei tarvi miättii talvie ja kesie liikkumiste tuamii mahrollissii muutoksii. Et hyvält näyttää!
Toiset kukat rehottaa enemmi...
... tai vähä vähemmi. Täst muute näkkee, mite noi enkelikellot menevä ruskeiks ja limasiks, ku kastuuva. Näit en ehtiny viäl nyppimää poijes. Uussii nuppui sit tulee lissää, et jollei taas hetimite sara uurestas, ni kyl näist kaunistust viäl tulee, mut selväste näit kuuluis ennemmi kasvattaa jossai sateel suajatus paikas katokse al.
Onneks tul laitettuu näit yrttei moniin eri keppuihi, ku isäntähä sit innostu näit kans oikeest käyttämää. :P Hyvähä se vaa, tiätty. Pitäs vaa ehtii kasvie vähä kasvamaanki käyttöje välil, ni ei loppuis anti iha kokonas.
Kaverukset. Näköjäs taas Kadi osaks kuvas mukan kans.
Tää resupelto muuttu...
... siistiks nurmeks, ku poika ol saanu tyäs loppuhu. Ja laajennettii koirie kans olotilaa uurestas koira-aitauksev verra. Kyl se vaa o nii näppärä olemas, että!
Susul jäi sopiva 'salaattipeti' teltav viäree. Kadi erelles moussaa murkkui. Ku löytää sopivam murkkupolun, jää siihe kytiksel viäree ja napsii sit suuhus kaik rohkelikot (tyhmeliinit), jokka uskaltava tarpeeks liki. Nam! Meijä ikioma rakas muurahaiskarhu.
Lupiinei o käytännös kolmee eri sävyy meil. Tummansinist, liilaa ja vaaleempunast. Tummint enite ja vaaleint vähite.
Ja kyl vaa vasta-ajeltu nurmikkoki tuntu koirie miälest kivalt. Susu vähä ravisutteli tassujas, ku vissii vähä kutittel.
Ja lopult sit istuksiki pitkän aikaa tualil pehmusteem pääl. Aurinko ol ohkasem pilven takan, eikä paahtanu täysil. Tuulevvirees ol iha mukava istuksii.
Tul käyttöö teltan 'keittiöhö' raahaamalleni hyllyköllekki. Ylimmäs kepus meijä kaksjalkaste kippoo ja kappoo, sit koirie ruaka ja alimmas koirie ruaka-astiat ja muut tiplehöörii. Tairetaa tosiaa hoitaa kakkosruakailuki pihal tänäpe (jollei ala satamaa).
Eli remonttimiähe antama aikataulu (pualpäivää) pit hianoste ja sit alko taas tavaroire roudaamine sisäl teltast. Sinne mahtuu muute iha uskomattomam paljo kamaa, uskokaa vaa poijes!
Ja koht syämää. :P
Kommentit