Et onki osannu ol sellane päivä, et hiki o virrannu - eikä ol lakannu viäläkää. Saa nährä pystyyks sitä yhtää nukkuun yäl. Järkky kosteus, järkky kuumuus. Tee siin sit jottai...
Päiväl piri terassin ovee auk, jos eres piänet tuulet olis saanu läpivetoo aikaseks, mut ei siit kovaste ollu appuu. Koirat käväs terassil ja tuliva samantiä takasi. Susu men pöyrä al varjoho, yritti ja yritti ol ja löytää sopivaist paikkaa/asentoo, mut luavutti kymmenise minuuttii 'taisteltuas' ja siirty oviaukon sisäpualel. Kivaa olis ulkon, mukku.
Illemmal sikku aurinko men puitte taa ja terassi tul varjoho, siirryttii sit taas terassil - paremmal onnel täl kerttaa. Susuki nautiskel olostas nii, et tais ainaski tunnin tirsat ottaa tualil.
Kukkii taas nypin ja kastelin - vaiks huamiseks vet luvataanki.
Eihä näit ny terassil kovaste paljot ol.
Orvokitki jaksaa tehrä uussii nuppui, ku vanhat nyppii poijes ja muistaa välil lannottaa lissää.
Nappasin kuvan kurpitsapenkistki sej jälkkee, ku vähä kävi nyppimäs noit liikoi lehtii poijes. Rupes olemaa osaks nii tiukas, et varmaa pisaraakaa sateest ei pääs multahas saakka, ku ain joku lehti ol ohjaamas sitä penkist ulos. Noit keltaset möllyskät tosa alareunas o kurpitsoi ja punaset läiskät siin oikkial viäres taas krassei.
Pitäs varelmiiki poimii, mut iho o nii hikine ja nihkee, ettei tee yhtää miäl mennä tonne pusikkoho sohrumaha nokkostej joukkoho... Josko vähä viilenis täsä lähipäivin, ni pääsis senki tekeen kunnol.
Tiätty mukan menos tää tassuttajakaartiki. Kadil tosin ei näyttäny oleva kovin kovaa intoo päiväsej jälkkee. Ol se kuumuus vissii nii muistis viäl.
Isäntä grillaskel meil etuterassil ja Kissihä ei nähny, mitä siäl oikkee tapahtu, ni meinas, et hyppää sykkyy, ni joha näkkee, mut mul oliki käsityä menos, eikä sykkyy mahtunukkaa... Voi voi.
Ku tul NII hyvät tuaksukki ain vähäv välii meil saakka...
... "kait meki sit saaraa?!" Sori, tassuttajie ruaka-aika ol menny jo.
Ulkon ol vähä vilposemppaa ku sisäl ja isäntä toi koneeski sit sinne. Susu taas seuras, et kannattaaks häne lähtee kans sisäl, ku koiratki alkova siäl enemp viihtymää.
Tarkkan ku porkkana.
Surffinioit saa ol nyppimäs ja kastelemas koko aja. Muutenki tulee ny koko aja miälee se meijä siirtolapuutarhakäynti, ku muutamaski pihas sanova, et surffinial (ja petunial yleensäkki) o paremp valosa, mut aurinkolt suajattu paikka - niinku puust roikkumas ja sillee. Ja olivakki siäl komioi. Mut ei meijä pihal vaa ol sellast paikkaa... Tää saa kelvat, vaikkei nii tuuheekasvune olekkaa, mitä ehkä voisis olla.
Samate nää pelakuut, juaru ja petunia ova nii täyres paahtees täsä ku ollaj ja voi. Tomaattie juurii oon yrittäny vähä aurinkolt suajat tualie kans. Välil notkuuva aurinkos silti kovaste. Piristyvä taas, ku aurinko menee poijes kyl, mut tomaatil olis parast tasane kosteus ja tasane lämpö. Sitä eivä ny täsä meijä porottaval terassil saa. Mut silti makossii o tomaatit olleet!
Koht täytyyki piilottaa tää mansikkakori jonnekki koirie ulottumattomii. Kadi ja Mimi täsä jo tänäpe yrittivä napostel raakileit.
Eivä saaneet mettäst tarpeekses, ku sekä metsämansikoit et mustikoit kovaste popsiva. Mimi syä pelkästää marjat, mut kadi popsii usseste koko kasvuston. Hih - salaattin menee kyytipoikan vissii...
Tiibetinkoirankieli avaa lissää kukkias. Piänii sinissii väripilkkui.
Värinokkoset ova alkanu kunnol kasvamaa ja saamaa värii.
Oon pitäny osan viäl sisäl ja osan ulkon. Koko kesän ulkon kasvanu kirjopeippi ku tahtoo loukkaantuu syksyl sisälotost.
Toiveen olis kummiski saas taas seuraavanki talven yli näät pihan kaunistukset. Ja kukkii meinaa kovaste kans välil kasvattaa, mikkä kyl käyn nyppimäs ain poijes, ettei men kasvuvoima niitte kasvattamisehe.
Kivaha se olis aikaas tual ulkon viättää ja mialuuste saar jottai aikaseksi. Pelto ja kukkapenkit kasvaa rikkaruahoo, mitä ei ol jaksanu kitkee poijes, nurmi alkaa näyttää niitylt, kasvit nuakkuva (puutteellisest kastelust) ja marjat orottava puskis poimijaas (karviaiset, mustaherukat ja varelmat). Yrtteiki sais napat nippuihi ja kuivattaa tai pilkkoo pakkasee talvev varal, mut mihinkää ei saa tällasil lämpötiloil ryhryttyy. Kuin ei sit myäskää kyl satteellakaa. Sitä se nyt tuntuu tää kesä ollee, jompaa kumpaa vuarotelle.
Kommentit