Jeps! Kurpitsoi tulee, niit ollaa grillailtukki ja annettu poijes, mut yhä vaa on ja lissääki tulee.
Tää ohje o Kotiliärest numero 14/2011
4 annost, valmistusaika noi pual tunttii
Aineet:
1 sipuli
1 rkl oliiviöljyä
500 g kesäkurpitsaa
½ tl suolaa
4 dl vettä
1 prk (125g) Cantadou-piparjuurituorejuustoa
1 dl ruokakermaa
½ tl rakuunaa
Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota sipulia miedolla lämmöllä öljyssä kattilan pohjalla 5 minuuttia. Pese ja paloittele kesäkurpitsat pieniksi. Lisää suolan kera kattilaan, ja lisää lämpöä niin, että kesäkurpitsat alkavat luovuttaa hieman nestettä. Anna paahtua tovi.
Lisää vesi, tuorejuusto ja ruokakerma. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia, kunnes kesäkurpitsat ovat pehmeitä.
Lisää keittoon rakuuuta ja soseuta kuohkeaksi.
Tulee kokeiltuu vähä mukaeltun tää ohje, ku kaikkii aineksii ei ol (niinku piparjuurijuustoo), mut kerron sit myähemmi, milt maistu. Ku ei ol vertailupohjaa, ku ikin ei ol kurpitsast keittoo tehty, ni avoimim miälin menos mukan. Yrityst ainaski! =D Ny hakemaa kurpitsaa ja sipulaa pellolt.
Lisätty (klo 18:50) osuus alkaa täst.
Kipasi hakemas maast sipulit, porkkanat ja lissää kurpitsoitki. Täst se palotteluoperaattio sit alko. Ekaks sipulit, mikkä pit laittaa kattilam pohjal öljytilkan kans kuullottumaha.
Seuraavaks porkkanat, mikkä kestää kypsyy kauvemmi ku kurpitsat sinne sekkaa ja sit kurpitsat käsittelyhy. Mä sit tykkään enite näist ufokurpitsoist, mil ei näyt kovi paksuu kuart tuleva ja sisusta o helppoo käsitel. Tosin en kyl mistää ny ottanu siämenii poijes, ku kaikis oliva sopivam pehmeit. Kurpitsoje kans laiti sualam mukkaa.
Kurpitsat kaik sekasi (kesäkurpitsaa, ufoo, koristekurpitsaa ja tavallist isoo oranssisemppaa) piänin kuutioin kattilaha. Lissää vet hippase ja sit kanne al vähä isommal lämmöl, kunnes kaik oliva pehmeit. Viimeseks sekkaa kerma ja sulatejuusto (mitä ny sattus jääkaapis olemaa) ja piäne aikaa annon hautuu. Sit heiti mausteseost purkist pari teelusikallist sekkaa ja sauvasekottimel sörssäsi kaiken tasaseks mössöks.
Tuliha siit keittoo. Ja vaiks ite sanonki, ni ei ees pahaa. Sanosi nuarisol ku syättii, et täsä o kaks elementtii, mikkä o mul uussii: kurpitsaa keitos ja soseutus, mut lisäks siin o sellane elementti, mist mä en yleensä keitois tykkää: kerma. Vaaleist keitoist en ol koskaa oikkee tykänny. Mut tää oliki iha täyteläist ja maukast.
Vähä krutonkikuutioit joukkoho ja juustoraastet, ni viäl tul vähä ruakasammaks keitto. Melkkest viimisel lusikallisel tajusi, et tän kans oli oikeest sopinu myäs tuare ruisleipä, mitä meilt kyl olis löytyny, ku olis ajois tajunnu. Kotost, mut eksoottist yhtaikkaa.
Ja jälleen kerra, koirat jäivä ilma. =D No, jäi siit sevverti rääppeit, et aamuruuval saan makuset laittaa jokasel.
Kommentit