Viluset kelit taimil, mut IHANAT tyäskentelylämpötilat. Ei voi valittaa! Joo, pikkase sais lämmet yät ainaski, et uskaltais noit taimii laittaa lopullisil paikoilles, ku ny kasvaris ov vaa maissit (eivä mahtunu olemaa sisäl enää) ja kaik muu olkkaris ja kuistil oottamas ulos pääsyy.

Ruaholleikkuu ollaa alotettu, se kasvaa het ku tarpeeks lämmint tulee. Kukkapenkkie raakkaamiset ov viäl keske, ku mun aika om menny vattupuskis. Joku syäksytuuli käyny, ku kaik ol nii laos. Pakko ol ottaa noit vanhoi kuivii varsii poijes, et uuret saa kasvutilaa. Täsä om menny tunti jos toinenki, ja käret ova kans sen näkössii - kahre hihal läpittekki (huppari ja takki) saanu käsivarret iha naarmuil. Mut tulipaha tehtyy.

Ei ny iha viimisem pääl, mut ny tarttee enää laittaa uuret tolpat ja niihi narut, ni saa polum pysymää keskel auki. Ja kuivaa vartta o silppurihi laitettavaks ja jatkokäyttöön saatavaks iso kasa. 

Kyl mä jo koht aion laittaa kasvilavoihi siämenet ja sipulit. Kestokassit ja niihi tarvittava multa ov viäl hankkimat, et saarais perunat kans multaha. Sit vuaros siirtää maissit poijes kasvarist päiviks, minikasvari poijes ison kasvarin sisält ja kasat se toiseem paikkaha kesäks. Saaraa sisält taimet niil kuuluvil lopullisil paikoil. Kesäkukkie kans jatketaa viäl suajas, ennenku uskaltaa iha pihal laittaa kasvamaha, mut pikkuhiljaa! Tää aika tuntuu sellaselt, ettei tyä lopu lainkaa, mut silti mä NII tykkään täst! Kaik muuttuu jotenki nii näkyväste. Om motivaatioo tehrä. Syksypualel sit alkaa jo väsymähä tähä, vaiks sillo motivaatioo antaaki se saatu sato, mitä voi käyttää suaraa maast lautasel. <3 Talviajan saaraa sit levät - ja haaveil seuraavast kesäst, heh!