Mä taisin ol nii jännittyny eilä (ja ereltävän päivänki), et Isla "haisto", et jottai o tekeil. Ei päästäny mua silmistäs lainkaa, ja jos loikoili hetken jossai, ni siin samas, ku mä liikahrin, ol taas viäres. Mä ku tosiaa en ossaa ressaamat tällassii juttui läpi elää, ni se ov vaa kestettävä.

Pistin auton jo keskiviikkoiltan kuntoho, eli siis karvasuaja penkil, ettin turvavaljaat (auton turvavöihi kiinnitettävä) valmiiks esil (etten ajatuksissani laita väärii), lappui sinne tänne, et millo pitää erellise illan ruaka olla syäty, ja ettei aamul anna ruakka, ja sen sellast. Pit miättii, mite ruakkii kissat, mite saa omat aamupalat ja lääkkeet otettuu kans...

Mut onnistuuha nää kaik, tiätty! Isla iha innoissas meinas jättää aamulenkin kokonas välihi, ku tajus, et lähretää autoilemaha. Laitin auton käyntihi ja aloin putsaamaa sitä lumest, mitä tul sit JUST lähtöö ereltävän yän. Onneks vaa pari senttii höttöö, ettei sen isommi, mut jännä, et seki sit osus just tähä kohtaha.

Autoilles ol teil aura-autoi, suala-autoi, ja tiätty moottoritiäl lumisohjoo kaistojev välis, ja silti ihmisil ol nii kiirus, et ol PAKKO lähtee ohittamaha, ja pöllyttää lunt sit muitte silmil nii, et hyvä ku ettees näki. Oikkia kaista ol iha kuiva ja asfaltil, ku siin ol enempi ajettu, vasen paikka paikoin paljas, paikka paikoin lumine. Eli kyl siin oikkial kaistal vaikutti silt, et kaik sitä iha oikkiaa nopeuttaki ajo, ettei olisisisis pakko ollu menny ohittelemahankaa. Mukku KIIRE o, ni kiire o. Hyvä, ettei mittää sattunu, vaiks uutisist sit lujin myähemmi, et kyl niit sattumuksii sit ol ehtiny täälläki suunnal olemaa, ei osunu omal kohral vaa.

Aamust aikasi oltii elläl, et saatii kaik lippulappuset (lupalomakkeet, toimempirepäätökset sum muut) täytettyy, ja Isla esilääkittyy operaatioo varte. Toine ol kyl nii innoissas, et meinas pöksyistäs hypät, ku päästii hoitohuaneesee. Ei ainaskaa ol mittää lääkärikammoo tullu, vaiks just samas paikas o kaik operaatiot (aikasemmat suuhoirot, rokotukset, sterilointi...) tehty. Kummaste rauhotusaine alko vaikuttamaha vähä liiket hirastae, ku siin niit lomakkeit käytii läpitte, mut paikoillesha tää ei hevil jää, ennenku om "pakko".

Sain olla paikal nii kauva, et Isla ol kokonas nukutettu, ja mite sitä ain sit lähteeki kyyneleet valumaha täs, vaiks ei mittää sen isomppaa hätää pitäsis ollakkaa. Ei se ikinä ol helppoo jättää perheejjäsent "poijes silmist" näihi operaatioihi, misä nukutetaa, vaiks mittää komplikaatioit ei Islal ol näist aiemmistakaa koskaa tullu, et hyvi piän riski. Toisin ku aikanas meijä Kössi, jol tul syränpysährys kaks kerttaa, toisel kerttaa ihav vaa piänel rauhotuksellaki, eli sen takii sit jäi jatkos röntgenit ottamat, ku ei uskaltanu vanhust rauhottaa... Onneks ei elvytykses menny kylkiluit rikki, mikä nois elvytyksis o riskinä kans. Mut joo, Islal ei ol tollassii taustal.

Sit ellä soitti, et kaik men hyvi, ja koiran saa tulla hakemaha kotti. Lährin sit miltei samantein. Siällähä se pöppöröine, pual unine karvaotus ol vastas, kiäli roikkue suupiälest. Reppana. <3

Vähä men ajomatka kotti rauhallisemmi, ku menomatka. Heh! Ei ny iha nukkunu, mut ei jaksanu seurat akkunoist muitte menoo enää. Tuntu välil, et pysy penkil vaa turvavaljaitte ja turvavyän avul, ettei puronnu lattial. 

Ikene liikakasvuu tullu sevverra vuares, et ellä meinas, et jatketaa vähä vähentämäl hammaspesui. Vaikuttaa silt, et jos pestää päivittäi, se jotenki lisää ikenen kasvuu (ehkä?), vähä niinku jos raspaa jalkoi liikaa, ni solukko intoutuu vaa. Kokeillaa ny, et jatketaa Dentastixeil, Plaque-Offil ja pesui PARI kerttaa viikos, et mitä se sit vaikuttaa, ku vuarem pääst käyrää taas tarkastuksel. 

Mun täytyy vaa laittaa muistihi nää hoitopäivät ittel, ku mul oj jotenki helpomp muistaa JOKA päivä -jutut, ku se, et vaa joskus tehrää. Mut onneks mul on toi bujo! <3

Pisut pihal, sisäl toine men het häkkiis, mä heitiv vaa viltim pääl, et pysyy lämpimän, ku toi nukutus vaikuttaa pintaverenkiartoo heikentäväste. Sit oviki kii, et sai ol kissoilt rauhas. Pyryhä olisis halunnu kovaste men koiraa hoitamaha, ja toine sit ol vaikkian, et halus ol enempi rauhas. No, näihä se onnistu.

Jossaikohti sit Isla siirty viltim pääl, et alko tulla jo kuuma, ja sit alko ruaka maistumaha...

... ja loppupäivä men orotelles LISSÄÄ ruakkaa! =D Pitäähä sitä ny saar se aamun vaje takasi. Hah! Juu, siis tilanne normalisoitu tosi noppiaste. Ei näät karvatit kauvaa jaksa "sairastaa". Kuulemma lääkitä voi, jos ruaka ei ala maistumaha, mut muuto sit pittää kaapis yleislääkkeenä (auttaa kuulemma samal taval koiril, ku Panadol ihmisil). Ei olla lääkityst tarvittu!