Koko joulukuu olluv vähä riipinraapiv viilis. Enerkiataso alhaal, lunssampoikast, siit toipumist, yhrel jos toisel, mikä ov vaikuttanu sekä omiin touhuihi, et yhteissii aikatauluihi ja tekemissii. Mut on sitä vähä jouluu torppaha saatu (isommitta siivoiluitta kuitenki). Pipareit, torttui, herelmäkaakku, muistamissii suvult ja ystävilt, pikavisiittei siäl ja tääl, ja lissää sitte joulum päivin (jollei nyssit taas joku isommi ala lunssailemaha, sitähä ei koskaav voi tiätää etukättee).

Mut ain se joulu tulee, vaikkei isommi sen ettee mittää puuhaiskaa! Rauhaa ja hyvää miält joka taloho! <3